Perintökengissä motarilla..

Jos tää blogiteksti jää julkaisematta niin se johtuu joko siitä että ollaan tultu katsoneeks kumpi on vahvempi, Nismo vai hirvi, tai sit vaihtoehtosesti siitä että mokkula on tehnyt jossain kohtaa oharit. Viime aikoina kun on ollu fiilis "tien päällä" ollessa että olis tehny mieli päivittää niin piti nyt sit tästäkin ottaa selvää että onnistuuko, kulkeeko ajatus paremmin tien päällä.. Istun nyt siis autossa motarilla läppäri sylissä, eiliset meikit naamassa, uus tukka sekasin & Nealta perityt ugit jalassa koittamassa josko saisin edes jonkulaisen postauksen aikaseks..

Viime ajoista sen verran että tosiaan viikko sitte lauantaina oltiin tyttöjen kanssa sielä Hullu pullo Boxing nightissa. Matsit oli hyviä ja niistä nautin täysillä mut siihen se sit jäikin. En jaksa siitä alkaa sen kummempaa selostusta tekeen ja samalla paskempaa oloa itelleni kaiveleen mut tosiaan, johtuen tästä illasta ja sen jälkeisistä tapahtumista fiilis on koko viikon ollu ankeempi ku aikoihin.

Oikeesti kokonaisuudessaan en edes tiedä mitä on tapahtunu enkä sitä aio ainakaan toistaseks nyt edes selvittää, se jääköön jonku muun hommaks. Oon ihan liian väsyny siihen ku kerran oon jo yrittäny. Sen verran haluan kuitenkin sanoa että en voi ymmärtää ettei yks (oikeastaan muutama) mulle aina tosi tärkee ihminen yhtäkkiä oo valmis selvittämään asioita, niinku aikuiset. Mulla kun ei oikeesti oo pienintäkään hajua mistä koko hommassa on edes kyse ja luultavasti kyseessä on pakko olla joku väärinkäsitys. Ymmärtääkseni meillä luottamus on aina toiminu molempiin suuntiin ja vaikka joskus onki ollu kränää niin aina on kaikki saatu selvitettyä ja ystävyys säilytettyä. Oonko oikeesti ainut joka ajattelee niin että jos toinen ei oikeesti tiedä pätkääkään mistä on kyse niin nyt olis vähintäänkin reilua että kasvotusten juteltais, toinen kertois mistä on kyse ja mikä on homman nimi? Ehkä ne asiat niin selviäis? Kai mulla sit vaan on erilainen ajatusmaailma?

Joka tapauksessa toivon kuitenkin että kyseinen ihminen, jos tän sattuu lukemaan mitä kyllä suuresti epäilen, tajuaa että en oikeesti tiedä mistä on kysymys ja että enemmän ku mitään toivon että asiat palais ennalleen. Mun on pakko sanoa tää vaikka tiedän että yhden näytön edessä saattaa vitutuskäyrä noustaki mut oikeesti, selää niitä muutaman viikon takasia viestejä ja mieti millasta "palvelusta" pyysit. Jos meillä on luotto toiminu noin paljon ja susta on muutenkin tuntunu että voit tollasta multa pyytää niin eikö mullaki sit jumalauta oo oikeus pyytää sitä viittä minuuttia?? En ala tästä nyt sen enempää avautuun koska se ei luultavasti auta yhtään ketään, korkeintaan pahentais. Toivon kuitenkin, pelkästään hyvällä sanottuna, että yks ihminen miettii oliko meidän välinen luottamus oikeesti lopulta näin heikolla pohjalla että asioista ei voida vaivautua edes sitä viittä minuuttia juttelemaan kasvotusten kuten aikuiset vaan mieluummin uskotaan kaikki mitä muut ihmiset puhuu, silläkin uhalla että kyseessä olis joku väärinkäsitys..??

Mut joo, ei tosta aiheesta enempää, se kun ei edes muille kuulu. Oli vaan pakko päästä totakin juttua edes vähä purkaan vaikkei siitä sit odotetusti parempi fiilis tullukkaan, oikeestaan päinvastoin. Ja vaikka nyt tuntuuki siltä että joku olis vähintään kuollu niin mä en vaan voi jäädä tuleen makaamaan koska siinä käy huonosti. Pakko vaan toivoa että asiat selviää, keskittyä tähän hetkeen ja muihin asioihin. Näitä muita asioita on nyt mm. koulu. Tein itelleni lupauksen että ens viikolla selvitän oikeesti että mitä sen suhteen pitäis tehdä, paperit kun kuitenkin haluan tuolta, jos ei muuta niin siks että tulis tehtyä edes jotain järkevää sitä unelmaduunia mietties ja etsies. Koulujuttujen lisäks aion nyt keskittyä siihen saliin, tällä viikolla kun ei oo tullu käytyä KERTAAKAAN johtuen juurikin yllä mainitusta paskasta olosta. Oikeen odotan että pääsen taas salille ja ehkä sekin auttaa sit päivittäin edes hetkellisesti tähän fiilikseen.. Hope so!

Mut joo, eiköhän tää postaus ollu nyt tässä. Ollaan kohta landen puolella ja saattaa olla että postailen vielä toisenkin kerran tän reissun aikana jos jaksan ja ajatus kulkee mutta tässä nyt ainakin tältä erää, sen verran pitkältä näytti tääki teksti esikatselussa että jaksaneeko tätä edes kukaan loppuun lukea. Toivottavasti teillä muilla on ollu parempi viikko ja toivon omaan ens viikko tulee oleen mullekki jo pikkusen helpompi...

Ps. Naapuriin terkut, kiitos kengistä, nää oli hyvät.. =)