Comeback osa 1001..

Ainakin ton verran luulen että oon tehny näitä paluu postauksia ja niinku varmaan tiedätte, useimmiten se on jääny siihen yhteen, tai kahteen postaukseen. Tässä nyt kuitenkin taas yksi.

Tänään taas yks ystävistä kysyi miksen oo päivittäny taas aikoihin ja aloin miettimään itekin että, niin miksi? Kirjotusfiilistä olis ollu ties kuinka monesti ja kai tässä nyt jotain on sentään tapahtunutkin mistä olis voinu kirjotella, siitäkin huolimatta että arki tuntuu tasapaksulta ja aikakin junnaa paikoillaan, siltä ainakin tuntuu.

Kun aloin oikeen ajatella asiaa niin tajusin että viimeks kun olin jo kirjottamassa oli fiilis että kaikki on super hyvin. Sit taas jotkut asiat ehti muuttua ennenku ehdin vakavissani edes harkita kirjottamista ja sit yhtäkkiä fiilistä ei ollutkaan enkä edes oikeen tienny mistä kirjottaa.

Toinen syy hiljaisuuteen on luultavasti se että mua on jo pidempään tympinyt koko blogi. Ei siis bloggaaminen itessään vaan blogin nimi ja ulkoasu, blogin nimi kun ei ihan vastaa alkuperäistä ajatusta saati että postaukset millään tapaa liittyisivät nimeen. Ja ei, tämä ei ole, eikä tämän alunperinkään ollut tarkoitus olla minkään sortin hääblogi vaikka nimi siihen saattaisikin viitata. Sen kummemmin en jaksa alkaa alkuperäistä ajatusta avaamaan ja saattaakin olla että nimi jossain kohtaa muuttuu mikäli satun jonkun aivopierun saamaan ja keksimään vähintäänkin jonku yhtä typerän nimen jota sitten taas vihata muutaman kuukauden kuluttua.. :D

Mitä tulee mainintaan ulkoasusta niin c'mon, olihan se pinkki aika päällekäyvä ja ihanasti tuntui hyppivän silmille joka kerta kun sivun avasi. En sano että ulkoasu olisi vieläkään valmis, ei todellakaan, mutta näillä muutoksilla mennään kunnes hermot ovat palautuneet edeltävistä parista tunnista kun yritin sitä pirun pinkkiä täältä karsia. Sitä tosiaan tuntui olevan joka puolella.. 

Kuten ei useimmiten muissakaan mun postauksissa, ei tässäkään näyttänyt olevan päätä eikä häntää, kunhan tulin ilmoittamaan että täällä taas & hengissä ollaan! Tarkoitus olis siis jatkaa postailua josko se innostus nyt taas kasvaisi kun ei se pinkki hyöki joka puolelta. Blogin paskaa nimeä koitan toistaiseksi kestää! ;) 

Mutta joo, sellasta nyt tällä erää. Kirjottelen kuulumisia paremmin jahka jahka jahka.. enpäs sanokaan ettei käy kuten niin monesta aiemmin.. :D 

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille! :)

Ps. En tiedä huomasitteko mutta oikealta reunasta löytyy blogin facebook-sivulle vievän linkin lisäksi nyt myös linkki Instagramiin että jos sielä olette ja haluatte siellä seurailla niin sinne vaan ja huikatkaa ihmeessä jos teillä on instagram, seurailisin mielelläni myös lukijoideni instoja! :) 

SuperShock-ripsiväri arvonnan voittaja!

Koko ilta on mennyt juhlajärjestelyissä joten tällä kertaa arvontalappujen väsäily ja arvonta venähti ihan aamuyön tunneille mutta nyt vihdoin arvonta on valmisss.. ;)

Osallistujalappuja oli ihan kiva tähän aikaan yöstä silmät ristissä väsäillä..

Tällä kertaa palkintona oli Avonin Supershock ripsivärin..

jonka voitti nimimerkki SikSak! :)

SikSak laitatko yhteystietosi sähköpostilla osoitteeseen vaimomatskuablogi@luukku.com niin saan ripsivärin sinulle matkaan. :) 

Kiitos kaikille osallistuneille & onnea arvonnan voittajalle! :)

Vaimomatskua? 1 vuotta!

Vaimomatskua?-blogini täyttää tänään ensimmäisen vuoden! :D 

Paljon on ehtiny vuodessa sattua & tapahtua ja seuraavan vuoden aikana tulee varmasti tapahtumaan vielä enemmän! ;) Kaikkea en ole jaksanut/ehtinyt tai saanut aikaiseksi vielä edes tältä vuodelta kirjoittaa mitä tarkoitus on ollut, mutta varsinkin viime aikoina olen kyllät päässyt aiempaa enemmän bloggaamisen makuun. 

On hassua että vaikka alunperin alotin bloggaamaan tätä blogia tavallaan enimmäkseen itselleni siinä tarkoituksessa että jäisi muistoja eri tapahtumista, tunteista ja ihan niistä arkisistakin  asioista niin silti teistä kaikista lukijoista on muodostunut tärkeä joukko joka tekee bloggaamisesta entistä mielekkäämpää. 

Rekisteröityneitä lukijoita on tullut kokonaiset 29 kappaletta joista iso osa on muuten täysin minulle tuntemattomia ihmisiä mikä on jännää! :) Myöskin kävijämäärät ovat jatkuvassa nousussa ja mm. tässä kuussa lukijoita on käynyt jo lähes sama määrä kuin viime kuussa koko kuun aikana ja nythän mennään vasta kuun puolivälissä! :) 

Kiitos kaikille jo liittyneille lukijoille ja tervetuloa uudet lukijat! Olette kaikki ihania ja teidän ansiosta bloggailu on entistä mukavampaa kun tietää ettei täälä ihan itekseen pälise! :) 

Lukijaksi saa edelleen rohkeasti liittyä jos siltä tuntuu ja postaustoiveita/kommentteja saa jättää! Mikäli haluat seurata blogiani facebookissa onnistuu se klikkaamalla tästä! :)

Ps. Arvontaan on vielä tämän viikon loppuun asti aikaa osallistua & arvontaan pääsee puolestaan tästä! :)

Mihin tää aika menee..

Hellurei ihanat! <3 

Olin tänään taas ihastelemassa kummityttöäni ja pysähdyin oikein miettimään että mihin tää aika oikeen menee. Viikot juoksee niin ettei mukana pysy ja sama koskee näköjään vuosiakin. ;) 

Tänään, pidellessäni sylissä tuoreinta, viime viikolla syntynyttä kummityttöäni aloin oikein miettimään että mihin tää aika menee. Miten voikaan tuntua että ensimmäinen kummilapseni Olivia syntyi vasta ihan just ja samalla tajuaa ettei se nyt ihan just tainnut ollakkaan. Niin, neitihän on jo koulussa ja täyttää huomenna 7-vuotta! Ei se tosiaan ihan just eilen ollukkaan sit kun se syntyi.. ;) Samalla hetkellä tätä pohtiessani tajusin että sylissäni tyytyväisenä tuhiseva neitikin on "jo" viikon! Siis oikeesti, mihin tää aika menee?!

Vaikka aika menee nopeesti, tai ehkä sit just siks, lähes joka kerta kun joku kysyy mun ikää, joudun miettimään tovin että paljonkos sielä omassa mittarissa olikaan. Hyvin usein on meinannu suusta lipsahtaa että 20 vaikkakin just tätä kirjottaessa tajusin että lähempänä kolmeakymppiähän tässä ollaan, kun kahtakymppiä. Jaiks, ikäkriisi!!! :D

♥ Kummitädin rakas kastepäivänään 2006 ♥

Niin, on se jännä että vaikka lapset kasvaa, oppii uutta ja saa vuosia lisää niin silti tää kummitäti itse ei ole päivääkään yli kahdenkymmenen.. Tai ihan korkeintaan sit sen kakskyt ja risat.. ;)

Ps. Vaikka tuntuukin että tän uuden bloginki alotin vasta ihan hetki sitten niin ylihuomenna tulee kuitenki jo ensimmäinen vuosi täyteen, joten käykääs vaikka sit sen kunniaks osallistumassa arvontaan! :)

Kyläily sunnuntai

Huh että menikin viikonloppu taas yhdessä hujauksessa! Perjantaistahan jo aiemmin kirjottelinkin ja lauantai jatkui aikalailla samaa rataa ja, mä näin ku näinki niitä pukeutuneita ihmisiä, jei! :D Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaset vai miten se meni.. :D 

Sunnuntaina heräsin jostain syystä jo tosi aikasin aamulla, vaan kolmen tunnin yöunien jälkeen ja ajattelin että jos kerranki nousis heti. Ajatuksissa oli tietty että vois saada vähä tätä unirytmiä kuntoon. (En muuten saanu, ihan yhtälailla nimittäin tuli viime yönä taas valvottua ja hyörittyä aina sinne aamuyö viiteen asti..)Nousin sit reippaasti ylös ennen kukon laulua ja aloin keittelemään kahvia. Aamu sujui rennoissa merkeissä suosikki blogeja lukiessa ja Frendit-maratoonia kattoes. :) En oo muuten koskaan ennen mitenkään seurannu Frendejä, vaan kattonu silloin tällöin jotain satunnaisia jaksoja jos nyt on telkkari sattunu olemaan auki eikä muutakaan oo sillä hetkellä tullu. Nyt mä kuitenki luulen että taidan ottaa tavaksi ton sunnuntaisen Frendit maratoonin, koska se oli oikeesti ihan rentouttavaa viikonlopun jälkeen pari tuntia niitä vaan pällistellä sen kummempia funtsimatta. :D

Seuraatteko te Frendejä? :) 

Frendimaratoonin jälkeen aika pian sainkin sit ystävältä puhelun että voisinko hakea sen poitsun muutamaks tunniks hoitoon kun se oli ite vielä reissussa joten lähdettiin sit Jennin kans sitä landelta hakemaan. Takas kaupunkiin päästyämme suunnattiinki sit heti Nean ja Janin luo kahvittelemaan niin sai pikkujäbä tytöistä seuraa kun saivat keskenään leikkiä. Nean luona pari tuntia kahviteltiin jonka jälkeen suunnattiinkin vielä kyläilemaan Jutan ja Akin luo ja oli kyllä niin hellusta ku pikkujäbä hoiti Ada-vauvaa niin hienosti. <3 

Loppujen lopuks oltiin sit kyläilty niin paljon että yhtäkkiä olikin jo ilta ja sai lähteä palauttamaan lainalasta.  Niin vaan meni rennosti sekin sunnuntai lainalapsen ja Jennin kans kyläillessä ihanien ihmisten luona ja sit loppuilta tulikin vietettyä BB-talkshow.n parissa ja uutta Avonin tilausta näpytellessä. Saattaa muuten olla että tuola tulevassa paketissa on teille lukijoillekin jotain koska huomasinpa että tämä blogi täyttää tämän kuun 15, päivä kummityttöni Olivian synttäreiden jälkeen vuoden! Ensimmäiset blogi-synttärit siis luvassa! ;) 

28.9 - lävistelyä & kirppistelyä!

Viikonloppu meni kyllä taas yhdessä hujauksessa! Perjantaina oli onneks vapaa niinku nykyään aina, mulla kun viikonloput alkaa ainaki toistaiseks vielä jo aina torstaisin. Perjantain suunnitelmiin kuului mm. uutta lävistystä hiukovan Jennin "kidutusoperaatio" jonka lisäks tarkoitus käydä kirppistelemässä kirppikset läpi ja muutamassa kaupassakin oli tarkoitus käydä metsästämässä mm. talvipopoja. 

Oltiin sovittu Jennin kans että ollaan ajoissa liikkeellä mutta yllättäen se liikkeelle pääsy venähti niin että vasta iltapäivällä oltiin valmiita lähtöön ja päätettiinkin sitten aloittaa siitä Jennin "kiduttamisesta" eli ei muuta kun lävistystä hankkimaan! Oikeesti alunperin ehdotin että mä olisin Jenniä tuupannu neulalla huuleen mutta koska viime kerrasta alkaa olla useampi vuosi aikaa niin ehkä oli parempi päätyä ihan liikkeeseen. :D

Lävistäjä oli mun vanha tuttu joten tottakai piti sit pikkusen yhteistuumin koittaa Jenniä pelotella erilaisin keinoin. Hyvin se kuitenki meidän pelotteluista huolimatta pärjäs ja se pieni jännityskin mikä kuitenki tais olla, purkautui hihityksenä sen sijaan että olis pakoon juossu! :D

Vielä hymyilyttää..

Pikkusen vissiin alkoi kuitenki jänskään..

vaka-vaka-vakavana.. :D

korua vaille ready :)

Readyy..

ilonen Jenni :)

Läväripajalta oli sit tarkotus suunnata sinne kirppareille mutta koska jäätiin yllättäen turvasta kiinni niin kellohan oli jo vaikka ja mitä kun sieltä päästiin lähtemään. Päätettiin siis valita vaan yks kirppis jossa sielläkin saatais tehdä pikakierros. Suunnattiin kohti Adam & Eva-kirpparia ja vaikka oli pikakierros niin tyhjinkäsin ei tarvinu taaskaan lähteä vaan pari juttua lähti mukaan. Löysin nimittäin yhdet suhteellisen isot kehykset jotka tosin menee maalaukseen kun ei toi sininen oikeen oo mun väri. Lisäks mukaan tarttui vielä muoveissa oleva musta vieraskirja joka tosin menee vähä eri käyttöön.. :)

Samalla kirppiskierroksella törmäsin muuten myös täällä blogistaniassa tutustumaani Johannaan joka tunnisti mut sieltä hyllyjen välistä! :D Oli kyllä super kiva nähdä ihan livenäkin ja jo blogin välityksellä saamani kuva Johannasta, ihana lämmin ihminen, vaan vahvistui. Juttua olis varmasti riittäny enemmänkin jos olis ollu enemmän aikaa mutta eiköhän me vielä tavata. ;)

Ootteko te muuten törmänny teidän lukijoihin tai lukemienne blogien kirjoittajiin jossain? Ootteko menny juttelemaan tai onko teille joku lukija tullu juttelemaan? :)

Yöllisiä pohdintoja..

Yleensä en paljo jaksa funtsia ja ressata mitä kirjotan tai sanon vaan useimmiten teen eka ja ajattelen vasta sitten. Joskus jopa kaduttaa heti kun jotain on päästäny suustaan, kun ei kuitenkaan oo tarvetta, saati halua loukata ketään ja joskus tulee jälkeenpäin mietittyä että olis voinu asiansa ainakin nätimmin esittää jos ei muuta. Vaikka en yleensä hirveesti tollasia juttuja mieti (vaikka muuten mietinki sit kaikkee vähä liikaakin) niin aina välillä tulee kuitenki hetkiä jolloin tulee funtsittua kovinki tarkkaan kirjottaako jostain tietystä jutusta vai ei, useimmiten ei..

(kuten en nytkään näköjään koska tekstin loppuun päästessäni huomasin että hienosti vältin alkuperäisen mielessä olleen aiheen.. Ainakin siis vielä, toistaiseksi.. ;) )

Se on oikeesti aika hankala päätös siinä kohtaa kun tekis mieli kirjottaa ihan kaikki muttei halua loukata ketään /kertoa muihinki ihmisiin liittyviä yksityisasioita. Ja sit taas kun en muutenkaan tänne blogiin oo mitään kauheen henkilökohtasia juttuja kirjottanu just siks että esimerkiks useimpiin ns. kipeimpiin juttuihin liittyy muitakin ihmisiä, useimmiten just läheisimpiä ihmisiä niin ei haluis sit kuitenkaan muiden elämää sillä tavalla alkaa ruotimaan..

Tää päätöksen teon vaikeus et mistä kirjottaa ja mistä ei, on just se ehkä suurin syy miks oon monesti miettiny että olis pitäny alkaa bloggaan täysin anonyymisti. Sithän olis voinu kirjottaa lähestulkoon mistä tahansa ilman sen kummempia miettimättä. Samaten oon miettiny hirveesti tän blogin jatkoa et kirjotanko tänne vaan liibalaabaa (eli näitä ns. perus kuulumisia, shoppailu, tukkailu jne juttuja) niinku tähänki asti vai alanko jossain kohtaa täs nyt sit kirjottamaan mm. myös parista mulle suhteellisen henk.koht jutusta..

Oon jopa harkinnu uuden, tai oikeestaan toisen blogin alottamista jossa keskittyisin sit enemmän näihin ns. henkilökohtasiin juttuihin mut sit taas toisaalta, en ensinnäkään tiedä jaksaisinko loppuen lopuks pyörittää kahta blogia. Toiseks, mulla nyt ei kauheesti sellasia salaisuuksia oo joita joko kukaan ei vielä tietäis tai jotka ei tulis "julki" jossain kohtaa joka tapauksessa. Kolmanneks, tää blogi on nyt alusta alkaen ollu vähä tällänen laidasta laitaan blogi ja kun kerran "lifestyle"-blogina mennään niin miks sit alottaisin jolleki yhdelle elämän osa-alueelle oman blogin kun ihan yhtälaillahan nää kaikki on osa mun elämää mistä kirjotan..?!? Voi on taas vaikeeta.. ;D

Mitä mieltä te ootte arvon lukijat? Jatkaako blogia tälläsenään vai lisätäkö joukkoon niitä enemmän ns. henk.koht juttuja? :)

Ja siis joo, itellenihän mä tätä alunperinki aloin kirjoittamaan. On kuitenki ollu kiva saada lukijoita ja siks myös lukijoiden mielipide merkkaa ehdottomasti. Nyt siis rohkeesti vaan kommentoimaan ja esittämään mielipiteitä. Myös postaustoiveet on edelleen tervetulleita ja kysymyksiäkin saa esittää jos siltä tuntuu.. Voisin jossain kohtaa mahdollisesti sit ehkä jotain kysymyspostaustakin vääntää jos kysymyksiä tulee.. :) 

Edit: Eikä unohdeta uusia lukijoita, nekin on tottakai tervetulleita! <3 

(lukijaksi pääset klikkaamalla oikeassa reunassa olevaa "liity tähän sivustoon" nappulaa ja blogin fb-sivuille pääset klikkaamalla myöskin oikeassa reunassa olevaa ihQ-pinkkiä F-namiskaa!) 

Mutta nyt,

Uusille lukijoille tervetuloa ja vanhoille lukijoille hali! <3

Hyvää yötä, teille kaikille! :)

Perintökengissä motarilla..

Jos tää blogiteksti jää julkaisematta niin se johtuu joko siitä että ollaan tultu katsoneeks kumpi on vahvempi, Nismo vai hirvi, tai sit vaihtoehtosesti siitä että mokkula on tehnyt jossain kohtaa oharit. Viime aikoina kun on ollu fiilis "tien päällä" ollessa että olis tehny mieli päivittää niin piti nyt sit tästäkin ottaa selvää että onnistuuko, kulkeeko ajatus paremmin tien päällä.. Istun nyt siis autossa motarilla läppäri sylissä, eiliset meikit naamassa, uus tukka sekasin & Nealta perityt ugit jalassa koittamassa josko saisin edes jonkulaisen postauksen aikaseks..

Viime ajoista sen verran että tosiaan viikko sitte lauantaina oltiin tyttöjen kanssa sielä Hullu pullo Boxing nightissa. Matsit oli hyviä ja niistä nautin täysillä mut siihen se sit jäikin. En jaksa siitä alkaa sen kummempaa selostusta tekeen ja samalla paskempaa oloa itelleni kaiveleen mut tosiaan, johtuen tästä illasta ja sen jälkeisistä tapahtumista fiilis on koko viikon ollu ankeempi ku aikoihin.

Oikeesti kokonaisuudessaan en edes tiedä mitä on tapahtunu enkä sitä aio ainakaan toistaseks nyt edes selvittää, se jääköön jonku muun hommaks. Oon ihan liian väsyny siihen ku kerran oon jo yrittäny. Sen verran haluan kuitenkin sanoa että en voi ymmärtää ettei yks (oikeastaan muutama) mulle aina tosi tärkee ihminen yhtäkkiä oo valmis selvittämään asioita, niinku aikuiset. Mulla kun ei oikeesti oo pienintäkään hajua mistä koko hommassa on edes kyse ja luultavasti kyseessä on pakko olla joku väärinkäsitys. Ymmärtääkseni meillä luottamus on aina toiminu molempiin suuntiin ja vaikka joskus onki ollu kränää niin aina on kaikki saatu selvitettyä ja ystävyys säilytettyä. Oonko oikeesti ainut joka ajattelee niin että jos toinen ei oikeesti tiedä pätkääkään mistä on kyse niin nyt olis vähintäänkin reilua että kasvotusten juteltais, toinen kertois mistä on kyse ja mikä on homman nimi? Ehkä ne asiat niin selviäis? Kai mulla sit vaan on erilainen ajatusmaailma?

Joka tapauksessa toivon kuitenkin että kyseinen ihminen, jos tän sattuu lukemaan mitä kyllä suuresti epäilen, tajuaa että en oikeesti tiedä mistä on kysymys ja että enemmän ku mitään toivon että asiat palais ennalleen. Mun on pakko sanoa tää vaikka tiedän että yhden näytön edessä saattaa vitutuskäyrä noustaki mut oikeesti, selää niitä muutaman viikon takasia viestejä ja mieti millasta "palvelusta" pyysit. Jos meillä on luotto toiminu noin paljon ja susta on muutenkin tuntunu että voit tollasta multa pyytää niin eikö mullaki sit jumalauta oo oikeus pyytää sitä viittä minuuttia?? En ala tästä nyt sen enempää avautuun koska se ei luultavasti auta yhtään ketään, korkeintaan pahentais. Toivon kuitenkin, pelkästään hyvällä sanottuna, että yks ihminen miettii oliko meidän välinen luottamus oikeesti lopulta näin heikolla pohjalla että asioista ei voida vaivautua edes sitä viittä minuuttia juttelemaan kasvotusten kuten aikuiset vaan mieluummin uskotaan kaikki mitä muut ihmiset puhuu, silläkin uhalla että kyseessä olis joku väärinkäsitys..??

Mut joo, ei tosta aiheesta enempää, se kun ei edes muille kuulu. Oli vaan pakko päästä totakin juttua edes vähä purkaan vaikkei siitä sit odotetusti parempi fiilis tullukkaan, oikeestaan päinvastoin. Ja vaikka nyt tuntuuki siltä että joku olis vähintään kuollu niin mä en vaan voi jäädä tuleen makaamaan koska siinä käy huonosti. Pakko vaan toivoa että asiat selviää, keskittyä tähän hetkeen ja muihin asioihin. Näitä muita asioita on nyt mm. koulu. Tein itelleni lupauksen että ens viikolla selvitän oikeesti että mitä sen suhteen pitäis tehdä, paperit kun kuitenkin haluan tuolta, jos ei muuta niin siks että tulis tehtyä edes jotain järkevää sitä unelmaduunia mietties ja etsies. Koulujuttujen lisäks aion nyt keskittyä siihen saliin, tällä viikolla kun ei oo tullu käytyä KERTAAKAAN johtuen juurikin yllä mainitusta paskasta olosta. Oikeen odotan että pääsen taas salille ja ehkä sekin auttaa sit päivittäin edes hetkellisesti tähän fiilikseen.. Hope so!

Mut joo, eiköhän tää postaus ollu nyt tässä. Ollaan kohta landen puolella ja saattaa olla että postailen vielä toisenkin kerran tän reissun aikana jos jaksan ja ajatus kulkee mutta tässä nyt ainakin tältä erää, sen verran pitkältä näytti tääki teksti esikatselussa että jaksaneeko tätä edes kukaan loppuun lukea. Toivottavasti teillä muilla on ollu parempi viikko ja toivon omaan ens viikko tulee oleen mullekki jo pikkusen helpompi...

Ps. Naapuriin terkut, kiitos kengistä, nää oli hyvät.. =)

Nimiehdotuksia?

Ei mitenkään että olisin nopee kyllästymään mutta toi nimi ei nyt vaan yksinkertaisesti sovi tälle blogille. Siksipä rakkaat lukijat, otan vastaan ideoita blogin uudesta nimestä. Nimen tulisi olla sellainen joka kattaa lähestulkoon kaikki aihepiirit koska (näköjään) kirjoitan laidasta laitaan aiheesta kuin aiheesta, lähinnä kuitenkin omasta elämästä, haaveista ja unelmista sekä ihan vaan arkipäivän jutuista. Lisäksi nimen tulisi olla sellainen joka sopisi vaikka kirjoittaisin vielä seuraavat 10 vuotta! :D Ehdotuksesi voit jättää tämän kirjoituksen alle ja katsotaan sitten mihin loppu viimein päädyn. Kommentointi on siis nyt sitten enemmän kuin sallittua.. ;)