Hellurei ihanat! <3
Olin tänään taas ihastelemassa kummityttöäni ja pysähdyin oikein miettimään että mihin tää aika oikeen menee. Viikot juoksee niin ettei mukana pysy ja sama koskee näköjään vuosiakin. ;)
Tänään, pidellessäni sylissä tuoreinta, viime viikolla syntynyttä kummityttöäni aloin oikein miettimään että mihin tää aika menee. Miten voikaan tuntua että ensimmäinen kummilapseni Olivia syntyi vasta ihan just ja samalla tajuaa ettei se nyt ihan just tainnut ollakkaan. Niin, neitihän on jo koulussa ja täyttää huomenna 7-vuotta! Ei se tosiaan ihan just eilen ollukkaan sit kun se syntyi.. ;) Samalla hetkellä tätä pohtiessani tajusin että sylissäni tyytyväisenä tuhiseva neitikin on "jo" viikon! Siis oikeesti, mihin tää aika menee?!
Vaikka aika menee nopeesti, tai ehkä sit just siks, lähes joka kerta kun joku kysyy mun ikää, joudun miettimään tovin että paljonkos sielä omassa mittarissa olikaan. Hyvin usein on meinannu suusta lipsahtaa että 20 vaikkakin just tätä kirjottaessa tajusin että lähempänä kolmeakymppiähän tässä ollaan, kun kahtakymppiä. Jaiks, ikäkriisi!!! :D
♥ Kummitädin rakas kastepäivänään 2006 ♥
Niin, on se jännä että vaikka lapset kasvaa, oppii uutta ja saa vuosia lisää niin silti tää kummitäti itse ei ole päivääkään yli kahdenkymmenen.. Tai ihan korkeintaan sit sen kakskyt ja risat.. ;)
Ps. Vaikka tuntuukin että tän uuden bloginki alotin vasta ihan hetki sitten niin ylihuomenna tulee kuitenki jo ensimmäinen vuosi täyteen, joten käykääs vaikka sit sen kunniaks osallistumassa arvontaan! :)
Ps. Vaikka tuntuukin että tän uuden bloginki alotin vasta ihan hetki sitten niin ylihuomenna tulee kuitenki jo ensimmäinen vuosi täyteen, joten käykääs vaikka sit sen kunniaks osallistumassa arvontaan! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti